Terraarion sisustus

Kuinka tehdä terraariosta gerbiileille mieleinen ja turvallinen

Puiset pesämökit ovat gerbiileille parhaita
Puiset pesämökit ovat gerbiileille parhaita

Gerbiileiden terraarion perussisustukseen kuuluu riittävästi kuiviketta, piilopaikkoja sekä vettä ja ruokaa aina tarjolla. Perusvirikkeenä parasta on pahvi. 

Pääsääntönä erilaisissa virikkeissä, pesämateriaaleissa ja muissa gerbiilin tarvikkeissa on, ettei terraan saa laittaa mitään muovista. Virikkeiden askartelussa kannattaa käyttää gerbiileille turvallisia materiaaleja ja miettiä gerbiilin kannalta, ettei se loukkaa itseään. Varovainen kannattaa olla rautalangan, naulojen ja erilaisten aukkojen kanssa.

Sopiva kuivike

Pahvi auttaa tunneleita pysymään kasassa, toimii virikkeenä ja kuluttaa gerbiilin hampaita sopivasti.
Pahvi auttaa tunneleita pysymään kasassa, toimii virikkeenä ja kuluttaa gerbiilin hampaita sopivasti.

Itse suosin gerbiileillä kuivikkeena puupurua eli kutteria. Purua ostaessa kannattaa valita esipuhdistettu puru, joita ovat esimerkiksi Hankkijan myymä Kiva-kutteri ja Lantmännen Agrolta saatava Hirnu. Jos omistaja ja tai gerbiili oireilee pölystä, on hyvä valitan kuivikkeeksi mörttiröpö tai millamore. Itse käytän alle luovutusikäisillä poikasilla mörttiröpöä. Viimeksi mainittuihin saa kuitenkin rakennettua huonosti tunneleita, joten sekaan kannattaa antaa extra paljon pahvia. Myös hamppu sopii gerbiileille kuivikkeeksi ja onkin hyvä vaihtoehto havupuupurulle. Hampun sekaan voi antaa esimerkiksi rutirexiä, jotta siihen saa kaiveltua tunneleita paremmin. Rutirex pelkältään ei sovi kuivikkeeksi.

Hyviä tavaroita terraarioon

Puusilloilla ja -tunneleilla saa terraarion sisustukseen vaihtelevuutta
Puusilloilla ja -tunneleilla saa terraarion sisustukseen vaihtelevuutta

Itse tykkään pitää gerbiileillä paljon puisia tarvikkeita. Erilaisia puumökkejä on paljon mistä valita. Posliiniset ja hartsi mökit ovat myös sopivia gerbiilelle. Tärkeintä on, ettei mökistä nakertamalla saa irti mitään vaarallista. Tästä syystä muovi ei käy, se kun on helppo silputa. 

Erilaiset puusillat ja putket ovat myös oivallisia tarvikkeita gerbiileille. Puusilloista voi taivutella putkilon tai käyttää sitä vain kaarisiltana, jonka alle gerbiilit voivat tehdä pesän. 

Mökkejä ja putkiloita löytyy myös ruohosta ja heinästä tehtynä. Näissä useimmiten on käytetty gerbiiliystävällisiä kiinnikkeitä kun ruoho on kiinnitetty pahviin. Tällaiset mökit eivät kuitenkaan usein ole pitkäikäisiä, sillä gerbiilit usein silppuavat mökit. Joskin ainakin meillä nämä ovat olleet kovassa suosiossa. 

Vaarat terraariossa

Gerbiileiden tapaturmia sattuu eniten putoamisissa, teräviin paikkoihin loukkaamisissa ja kiinni juuttumisissa. Gerbiilien terra tulisi aina sisustaa niin, ettei gerbiileillä ole putoamisvaaraa. Oikein sisustetussa terraariossa tätä ei pääsekään syntymään, sillä kuiviketta saa olla miltei kattoon asti. Vaikka erilaiset tasot saattavat omistajan silmään näyttää hauskoilta, ne usein luovat turhan riskin putoamisille. 

Yhden vaaran gerbiileille luovat puisista pesämökeistä esiin tulevat naulat. Gerbiilit ovat kovia nakertamaan, joten mökkeihin usein tehdään lisää kulkuaukkoja. Tästä syytä mökit olisikin hyvä tarkastaa päivittäin ja poistaa esiin tulleet naulat. Gerbiili saattaa muuten ahertaessaan hangata naulasta itselleen ikävän haavan. Juomapullot myös usein roikkuvat rautalangalla. Meillä ei niiden kanssa koskaan ole tapahtunut mitään tapaturmia, mutta sekään riski ei ole pois suljettu.

Väliverkon tulisi aina olla kaksinkertainen, jottei vieraat kaverit syö toistensa varpaita tai häntää.
Väliverkon tulisi aina olla kaksinkertainen, jottei vieraat kaverit syö toistensa varpaita tai häntää.

Kiinni juuttumiseen suurin riski on silloin, kun terraan laitetaan jokin esine jossa on kolo josta gerbiili ei mahdu. Tästä syystä olisi tärkeää, että esimerkiksi kukkaruukun pohjassa oleva reikä olisi riittävän suuri, jotta gerbiili mahtuu siitä kulkemaan tai niin pieni, ettei gerbiili mahdu tunkemaan päätänsä siitä ja jäämään jumiin. Toisissa pesämökeissä on myös koloja, jotka on syytä tarkastella ja miettiä ostaessa, ettei gerbiileillä ole kiinni juuttumisen vaaraa. Gerbiilien koko myös vaihtelee, jos jokin kolo on sellainen että luovutusikäinen poikanen mahtuu siitä sujahtamaan, voi taas isompi uros jäädä siihen vatsastaan kiinni. 

Toisinaan terroihin joudutaan myös laittamaan verkkoa, esimerkiksi totutusverkon muodossa. Verkon silmäkoko on syytä valita hyvin, jottei gerbiili jää siihen kuonostaan kiinni. Itse olen todennut parhaaksi silmäkooksi 5-6mm verkon. Suuremmat 10-12mm verkot ovat juuri sen kokoisia, että gerbiili saattaa innostua nakertamaan verkkoa ja jäädä siihen sen myötä vahingossa kiinni. Verkon koko kannattaa terraarion kattoonkin valita tämä asia huomioiden, sillä toiset gerbiilit alkavat turhautuessaan hyppiä kattoon, joka aiheuttaa jälleen kiinni jäämisen vaaran, jos verkon silmäkoko on liian suuri.

Pesäkolojen aukot on syytä olla riittävän suuria ja kukkaruukut tulee asettaa terraarion pohjalle kyljelleen, jotta vaaratilanteet saadaan minimoitua.
Pesäkolojen aukot on syytä olla riittävän suuria ja kukkaruukut tulee asettaa terraarion pohjalle kyljelleen, jotta vaaratilanteet saadaan minimoitua.

Kukkaruukut aiheuttavat reiän koon lisäksi myös muita vaaroja. Ruukut tulisi aina asettaa kyljelleen, jotta kaiveleva gerbiili ei vahingossa kaiva itseään jumiin alassuin olevan kukkaruukun alle. Kynsien kuluttamisen kannalta kukkaruukut ja kivet ovat tärkeitä, mutta muista laittaa ne aina terraarion pohjaa vastan purujen alle, jottei gerbiilillä ole vaaraa jäädä litistyksiin niiden alle.


© 2022 Noora Salminen / Gerbiili Tohinaa
Kuvien luvaton kopiointi kielletty.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!